kesäkuu 16, 2019

Kauneusihanteet Koreassa – osa 2: standardi ja plastiikkakirurgia

Palataan jälleen Korean kauneusihanteiden tiukkoihin standardeihin. Kaikki ei suinkaan synny standardien mukaisen näköiseksi, joten plastiikkakirurgialla pyritään korjaamaan tilannetta. Korea on tunnetusti plastiikkakirurgian pääkaupunki maailmassa, ja uskomus on, että sen avulla kaikki on mahdollista.

Isot, näyttävät silmät tekevät ulkonäöstä pehmeämmän ja viehättävämmän. Korealaiset uskovat, että kriittinen tekijä tässä on "tuplasilmäluomet" (쌍커풀), jotka ovat varmaankin lähes jokaisella suomalaisella, mutta harvemmalla korealaisella (vain noin 32 %:lla populaatiosta). Markkinoilla on mm. teippejä ja liimoja, joiden avulla voidaan saada väliaikaisesti sellaiset silmäluomet esimerkiksi heille, jotka eivät ole valmiita varsinaiseen leikkaukseen. Tämän tyyppinen leikkaus on yleisin plastiikkakirurgialeikkaus Koreassa. Se on niin yleinen, että kaikki mun hyvät korealaiset ystävät ovat käyneet ko. leikkauksessa, ja sitä varten onkin hyvin tyypillistä saada lahjakortti ylioppilaslahjaksi. Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta korealaiset uskovat, että pienet silmäpussit (애교살, aegyo-sal) tekevät ulkonäöstä nuoremman. Naiset piirtävät näitä meikeillä tai käyvät Botox-hoidoissa luodakseen tällaiset silmäpussit.

30

Nenäleikkaus (tai jonkinlainen nenän Botox-hoito) on toiseksi suosituin ja yleisin plastiikkakirurgialeikkaus Koreassa. Korealaiset suosivat kapeaa, terävää ja korkeaa nenää (anteeksi huono selitys; kuvat auttavat varmaan enemmän). V-muotoinen kapea ja pieni leuka on myös tärkeä elementti kauneusstandardissa. Botox-hoito kulmikkaalle leualle on sekin hyvin yleinen, ja niin myös kunnon leikkaus, jossa mennään vielä vähän pidemmälle – leikkauksessa sahataan leukaluuta. Kotikaupunginosassani Gangnamissa harjoitetaan erityisen paljon plastiikkakirurgiaa. Loppujen lopuksi on melko helppoa huomata plastiikkakirurgian jälki kasvoilla, ja joskus sanotaankin ikävästi, että kaikki Gangnamin naiset näyttävät samalta, kun käyvät saman klinikan leikattavana – ja se on varmasti ainakin osittain ihan totta.

En varsinaisesti ota kantaa siihen, että puolustanko vai vastustanko itse plastiikkakirurgiaa, sillä mielestäni se on jokaisen oma valinta, ja jokaisella on oma mielipide omasta kauneudestaan. Minulla on kuitenkin vahva mielipide siitä, että plastiikkakirurgiaa ja -klinikoita ei pitäisi mainostaa. Koreassa niitä nimittäin mainostetaan metron parhaissa paikoissa, bussin ulkosivuissa, radiossa ja kaikissa mahdollisissa paikoissa isosti. Mielestäni mainokset ajavat ihmisiä kyseenalaistamaan omaa ulkonäköään ja jopa heikentävät itsetuntoa. Tuntuu, että mainokset korostavat ja pahentavat kauneusstandardin negatiivista puolta, jossa pitää näyttää juuri tietyn näköiseltä. Minusta on myös erittäin valitettavaa, että Koreassa (standardin mukainen) ulkonäkö on merkittävä kriteeri työnhaussa. Koreassa kuvallinen ansioluettelo on lähes pakollinen, ja työnantajat ottavat huomioon hakijoiden ulkonäön rekrytointiprosessissa. Korealaiset siis käyvät plastiikkakirurgiassa itsetunnon parantamisen lisäksi yhtä paljon siitä syystä, että omat mahdollisuudet paranevat työnhaku- ja haastattelutilanteissa. Toisin sanoen, Koreassa ulkonäkö on yhtä tärkeä kuin työkokemus tai koulutus. Tämä kaikki on osa sitä kulttuuria, niin ikävää kuin se onkin.

Millaisia ajatuksia tämä herätti sinussa?

Minusta tuli kandi

© 2019 Hyeri Cho & Joona Väänänen